Tööt tööt sanoo taksi, bemari, santana, porche ja mopo. Sähköskootterit ovat hiljaisempia vaanijoita. Liikenne on täällä sekavaa ja usein pelottavaa, mutta täytyy myöntää että se jollain kierolla tavalla myös toimii. Ei aina. Ensimmäisenä perjantaia näin Kunshanissa (pienempi, vain noin miljoonan asukkaan kaupunki Shanghaista 60 km itään) kaksi autokolaria, yhden mopokolarin ja lähtiessä vielä tuoreen henkilöuhrin viereisellä kaistalla.

Työmatkat Shanghain toimistolle kävelen ja harvoin olen pelännyt yhtä paljon kuin paikallisella suojatiellä. No ehkä pelästyin vielä vähän enemmän sitä päätöntä kissanraatoa, jonka päälle melkein astuin, mutta onneksi se parin viikon sisällä siivottiin pois. Sen aikaa jouduin kävelemään kadun toisella puolella, jonka varrella on pieni puistopahanen, eli taksikuskien yleinen wc. Maassa maan tavalla.

Yksi liikkumisen muoto jota kaipaan on luonnossa juokseminen. Täällä joutuu rehkimään kuntosalin juoksumatolla. Hajottaa polvet ja on muutenkin to-del-la syvältä. Sanoo pessimisti. Positiivisemmin ajateltuna gymi on ihan vieressä ja siellä on jopa Suomalainen sauna. Lenkin päälle Carrefourista Waasan näkkileipää, kyllä kelpaa! Välillä niinkin, maailmalla oman maan tavalla.